Turun linnan kukoistus alkoi Vaasa-kuninkaiden valtakaudesta. Linnaa kunnostettiin ja laajennettiin, siellä juhlittiin olutta ja viinejä säästämättä.

Olet tässä: Etusivu / Turun linna / Renessanssi

Renessansiajan Turun linna

Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista vuonna 1523 ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden. Kustaa Vaasa myös vieraili Turun linnassa useasti ja hänen toimestaan aloitettiin linnassa laajamittaiset korjaus- ja laajennustyöt. 1500-luvun kuluessa esimerkiksi keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle rakennettu esilinna sai nykyisen muotonsa. Esilinna on nykyasussaan neliömäinen rakennusryhmä, jonka pohjoisnurkassa on viisikulmainen, eteläisessä siivessä kuusikulmainen ja itäisen sivustan keskikohdalla nelikulmainen torni. Lisäksi esilinnan itäisessä kulmauksessa sijaitsee pyöreä tykkitorni. Sodankäynnissä uuden ajan alussa tapahtuneiden muutosten seurauksena keskiaikaiset linnat alkoivat menettää merkitystään ja maankohoaminen oli liittänyt linnan mantereeseen. Myös Turun linnan puolustus siirrettiin vähitellen keskiaikaisen päälinnan ulkopuolelle esilinnaan ja maavallituksille.

Koska päälinna oli menettänyt aiemman merkityksensä sodankäynnin kannalta, voitiin se Kustaa Vaasan hallituskaudella muuttaa renessanssityyliseksi asuinpalatsiksi saksalaisten, espanjalaisten ja puolalaisten esikuvien mukaan. Muutostöiden aikana päälinnaan rakennettiin esimerkiksi kokonaan uusi ylin kerros. Vastaavanlaisia uudistuksia toteutettiin 1500-luvulla myös useissa muissa valtakunnan tärkeimmissä linnoissa, kuten esimerkiksi Kalmarin linnassa.

Kustaa Vaasan poika Juhana herttua, myöhempi Ruotsin kuningas Juhana III, asui Turun linnassa 1556–1563. Kustaa Vaasa oli nimittänyt Juhanan Suomen herttuaksi 1556. Juhanan muutettua asumaan Turun linnaan keskiaikainen puolustukseen tarkoitettu linna muuttui renessanssipalatsiksi ja vallanpitäjien edustajien asuinpaikaksi.

Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa (joulukuu 1562 - elokuu 1563) Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana Juhana-herttuan hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli globeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen. Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suurin osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia. Keskiaikaisen kuninkaansalin holvit muutettiin renessanssityyppiseksi tasakatoksi. Salista tuli henkivartijoiden tupa ja hoville rakennettiin uusi kerros.

Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaaksi noussut Eerik XIV kuitenkin ajautui avoimeen konfliktiin oman veljensä Suomen herttuan Juhanan kanssa. Konfliktin kärjistyttyä Eerik XIV:n joukot piirittivät Turun linnan 1563 ja ottivat herttuaparin vangiksi. Tähän päättyi samalla Juhana-herttuan renessanssihovi Turussa.

Turun linnan käskyhaltijaksi nimitettiin 1580 Julius Gyllenhielm, joka oli Juhanan ja hänen herttuakautensa aikaisen rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären poika.

Lähde: wikipedia

Bienvenue a turku