Turun linnan rappion aika alkoi renessanssin jälkeen.

Olet tässä: Etusivu / Turun linna / Myöhempi aika

Myöhemmät vaiheet Turun linnassa


1500-luvun jälkeen Turun linna alkoi asteittain rappeutua. Erityisen tuhoisa oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vierailun yhteydessä vuonna 1614 syttynyt tulipalo, joka tuhosi erityisesti päälinnaa pahoin. 1600-luvulla esilinnaa käytettiin Turun ja Porin läänin maaherrojen virka-asuntona ja myös Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe asui linnassa oleskellessaan Turussa. 1600-luvun jälkeen Turun linnaa käytettiin kuitenkin lähinnä varastona ja lääninvankilana. Linnassa sijaitsi esimerkiksi kruunun viljamakasiini ja viinanpolttimo. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa Turun linnassa toimi lisäksi Ruotsin armeijan asevarasto ja myöhemmin kuninkaallisen Ruotsin saaristolaivaston kasarmi. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle 1809 linnassa toimi myös venäläinen kasarmi. Tuolloin linnanpiha oli jaettu kahtia: toinen puoli kasarmin käyttöön ja toinen vankilan.

Linna toimi 1800-luvulla pääasiassa vankilana. Luhistumisriskin vuoksi rapistuneen rakennuksen kosteuden turmelemia välipohjia purettiin pois.

Turun kaupungin museona linna on toiminut 1800-luvun lopulta lähtien. Linnassa ja sen ympäristössä on sittemmin tehty rakennushistoriallisia ja arkeologisia tutkimuksia. Linnasta tuli vähitellen yleisölle läheisempi julkinen tila ja kansallisesti tunnustettu muistomerkki.

Toisen maailmansodan aikana linna sai vauriota ilmapommituksissa, varsinkin kesällä 1941 jatkosodan alussa. Sodan päätyttyä tehtiin laajoja korjaus- ja restaurointitöitä Erik Bryggmanin johdolla. Tutkimuksista puolestaan vastasi samaan aikaan valtionarkeologi Carl Jakob Gardberg. Linna avattiin kunnostettuna 1961.Nykyisin Turun linnassa toimii Turun Museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo.

Lähde: wikipedia

Bienvenue a turku