Turun linnan rooli Aboan ja silloisen Suomen puolustuksessa oli selvä. Turun linna rakennettiin samalla ajanjaksolla, kun Suomi liitettiin osaksi Ruotsia.

Olet tässä: Etusivu / Turun linna / Keskiaika

Keskiajan Turun linna

Turun linnan rakennustöiden aloittaminen tapahtui samalla ajanjaksolla, kun Suomi liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kruunun oli rakennettava valtakunnan itäisen osan eli Suomen ja siihen yhdistetyn Länsi-Karjalan puolustamiseksi sekä hallinnon järjestämiseksi linnoja. Turun linnan ohella aloitettiin myös Viipurin, Hämeenlinnan ja Raaseporin sekä myöhemmin Olavinlinnan rakentaminen. Aurajoen suulle alettiin rakentaa mahdollisesti jo 1250-luvulta lähtien Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja kruunun sotilaiden käyttöön tarkoitettua linnoitettua leiriä eli kastellia. Linnan vanhin rahalöytö on 1250-luvulta, ja rakennushistorioitsija Iikka Kronqvistin mukaan rakentamisessa on käytetty samaa tekniikkaa kuin 1200-luvun puolimaissa syntyneessä Nyköpingshusissa.

Keskiajan sodankäynnissä vahvasti varustetuilla linnoilla oli keskeinen rooli ja myös Turun linnaa alettiin rakentaa puolustussyistä aluksi saarelle. Sijainti oli hyvä, koska linnan piirittäminen oli vaikeaa ja linnasta käsin kyettiin valvomaan Aurajoen laivaliikennettä sekä ylläpitämään meriyhteyksiä Ruotsiin. Turun linnan erityisenä tehtävänä oli lisäksi suojata Tuomiokirkon ympäristössä sijainnutta Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnan ensisijainen tehtävä oli kuitenkin verojen keruu Suomesta samoin kuin itse kerättyjen verojen ohella myös ensin Hämeenlinnaan kerättyjen ja sieltä Turkuun Hämeen Härkätietä myöten siirrettyjen verojen turvallinen säilytys sekä niiden laivaaminen Ruotsiin. Samoin tärkeä oli vankien säilytys, mikä tehtävä linnalla säilyi pitkään.

Rakennushistorialliset ja arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että Turun linnaa olisi alkuvaiheessa rakennettu Gotlannista saatujen esikuvien mukaan. Tosin Gardberg tuo esiin myös Baltian linnat leirikastellin mahdollisina esikuvana, Kronqvist taas viittaa Nyköpingshusiin. Rakennusmateriaalina käytettiin harmaakiveä ja myöhemmin tiiltä. Yksityiskohdissa saatettiin käyttää lisäksi Gotlannista tuotua kalkkikiveä. Turun linnaa laajennettiin 1300- ja 1400-luvuilla useassa eri rakennusvaiheessa, erityisesti 1400-luvun loppupuolella valtionhoitaja Sten Sture vanhemman kaudella. Sten Sture vanhemman aikana tehtiin linnassa suuria muutostöitä. Linnaa korotettiin ja muun muassa uusi kirkkosali valmistui. Nykyään se tunnetaan Sturenkirkkona. Linnan vanhin keskiaikainen osa eli päälinna on suorakaiteen muotoinen ja sen läntisessä sekä itäisessä päädyssä on vankka nelikulmainen torni. Päälinnan pitkinä sivuina ovat neljän kerroksen korkuiset siipirakennukset. Päälinnan piha on suljettu ja keskiajalla sen keskellä sijaitsi välimuuri, joka jakoi linnan keskieurooppalaisten esikuvien mukaisesti ylempään palatsiosaan ja alempaan osaan. 1400-luvulla alettiin päälinnan ulkopuolelle rakentaa lisäksi esilinnaksi kutsuttua varustusta.

Turun linna oli muiden keskiaikaisten linnojen tavoin sotilaalliseen käyttöön tarkoitettu rakennus ja linnassa palveli linnanpäällikön tai Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan alaisuudessa varuskunta. Tämän ohella linna oli keskiajalla myös tärkeä hallinnollinen keskus ja esimerkiksi Ruotsin kuninkaat majoittuivat Turun linnaan oleskellessaan Suomessa. Ajoittain, esimerkiksi linnanpäällikkö Mattias Kettilmundssonin kaudella 1300-luvulla, linnassa vietettiin myös hovielämää. Turun linna joutui erityisesti myöhäiskeskiajalla Kalmarin unionin aikana useasti valtakunnan sisäisten poliittisten kiistojen näyttämöksi. Linnan historian tiettävästi pisin piiritys tapahtui vuosina 1364–65, jolloin saksalainen ruhtinas Albrekt Mecklenburgilainen valtasi joukkoineen linnan Ruotsin kuninkaalle Maunu Eerikinpojalle uskollisilta joukoilta yli kahdeksan kuukauden mittaisen piirityksen jälkeen.

Lähde: wikipedia

Bienvenue a turku