"Ihmisen elämä on köyhää ja
katkeraa eikä siinä ole
juurikaan ilon aihetta."

Ote Mika Waltarin kirjasta
Mikael Karvajalka

Olet tässä: Etusivu / Turun linna / Elämää Turun linnassa

Arkielämä Turun linnassa

Arki Turun linnassa on ollut rankempaa kuin mihin olemme tottuneet tänä päivänä. Talvet olivat niin kylmiä, että linnassa ei voinut juurikaan asua. Samoin vesihuolto oli yksinkertaista. Ruoka kuitenkin oli maistuvaa mutta yksinkertaista. Ainakin hoviväellä. Ateriat olivat yhteisiä, pitoja ja juhlia pidettiin olutta säästämättä. Ehkä siinä olisikin oppimista nykyajan suomalaiseen keittiöön ja ruokakulttuuriin.

Lämmitys

Keskiaikana linnan väki oli hypokaustilämmityksen varassa. Päälinnan alimmassa kerroksessa oli neljä suurta keskusuunia, hypokaustia. Niitä lämmitettäessä uunien päällä ja sisäpuolella olevat kivet kuumenivat. Onkohan tämä ollut puulämmitteisen aitokiukaan esiaste...? Lämmin ilma johdettiin yläkerrosten huoneisiin lämpökanavia, ns kalefaktoreita pitkin. Järjestelmä ei pystynyt talviaikaan pitämään suurta harmaakivirakennusta asumiskelpoisena. Hoviväki asuikin talven kylmimmän ajan lähiseudun kartanoissa.

Ruokahuolto

Linnan eteläsiipeen kaivon viereen rakennettiin 1300-luvulla keittiöleivintupa. Sinne muurattiin seinän toiselta puolelta lämmitettävä leivinuuni ja neljän pilarin kannattama kuvullinen liesi. Tämän herrainkeittiön käyttö lakkasi 1550-luvulla, kun savuhormit tukittiin eteläsiiven ylimmän kerroksen saleja rakennettaessa. Ruoanlaitto siirrettiin esilinnan puolelle, ensin keittotupiin ja sitten vähitellen valmistuviin keittiöihin.

Renessanssihovin aikaan linnassa ruokaili päivittäin yli 600 henkilöä. Ravinto oli leipävaltaista, kalaa syötiin runsaasti ja olutta kului paljon. Ruokaa tarjoiltiin neljään eri pöytään eli kestitysryhmään.

Herttuan ja hovin pöydissä syötiin rukiista herrainleipää ja tuoreita vehnäsämpylöitä. Lampaan- ja porsaanliha sekä eläinten kielet oli tarkoitettu vain hoiviväelle, samoin savustetut ja taikinakuoreet leivotut kalaherkut. Paras olutlaatu oli herrainolut, jota hoviväkeen kuuluvat joivat jopa viisi litraa päivässä!

Ruoan ja juoman määrä ja laatu heikkeni siirryttäessa voudin ja aseväen sekä palveliloiden pöytiin. Palvelusväki sai lesejauhoista leivottua renkileipää sekä kuivattua tai suolattua lihaa ja kalaa. Juomana oli laimea ruokaolut.

Käymälät

Linnan vanhimmat käymälät eri privetit olivat ulkomuuriin puuparujen tai kivien varaan tuettuja rakennelmia. Ensimmäinen niistä tehtiin 1200- ja 1300-lukujen vaihteessa vanhimman asuinhuoneen toiseen kerrokseen. Osa käymälöistä sijaitsi itäpään keskuskäymäläkuilun varrella eri kerroksissa. Kuilu ylettyi pihamaan tasalle, josta se luukun kautta voitiin tyhjentää.

Vesihuolto

Linnassa on jäljellä kolme kaivoa. Vanhin niistä on saman ikäinen kuin linna itse. Makean juomaveden saanti oli edellytyksenä linnan rakentamiselle. Tärkeää oli sijoittaa kaivo mahdollisimman turvalliseen paikkaan, sillä piiritysten aikana vihollisen yhtenä päämääränä oli kaivojen saastuttaminen. Linnan vesisäiliö kaivettiin linnoituksen eteläsivustalle, ulkouurin sisäpuolelle. Kivetyn kaivon syvyys on nykyään melkein 6 m.

Esilinnan kaakkoiskulmassa on hirsikaivo, joka on kaivettu ennen 1570-luvulla valmistuneen pyöreän tornin rakentamista. Kolmas kaivo on esilinnan pihan etelälaidalla. Se on kivetty kaivo, ja sen syvyys on vajaat 5 m.

Linnan alueella on ollut useampia kaivoja, mutta veden huonosta laadusta valitettiin usein. Ruoanlaitossa tarvittava vesi kuljetettiin 1530-luvulla linnaan Myllymäen (nykyään Kakolanmäki) alapuolella olevasta kaivosta. Siitä vedettiin 1560-luvun alussa puusta, kuparista ja lyijystä tehdyt vesijohdot muurin ulkopuolella olevaan kaivoon ja myöhemmin pääportin edustalle kaivettuun vesisäiliöön. Kakolanmäen alapuolella ollut kavio oli käytössä vielä 1880-luvulla. Linnan vangit kuljettivat siitä tynnyreissä veden linnaan.

Esilinnan koillisnurkkaan kaivettiin hirsisalvoskaivo 1770-luvulla, jolloin linnaan perustettiin kruunun viinapolttimo. Se oli varustettu pumppusysteemillä, jonka avulla vettä nostettiin ylempiin kerroksiin.

Turun linna liitettiin kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon vuonna 1912.

Kesällä 1999 linnan kolmesta olemassaolevasta kaivosta lähetettiin vesinäytteet tutkittavaksi laboratorioon. Tulosten mukaan kaikkien vesi täytti talousveden terveydelliset laatuvaatimukset. Ehkä linnan vanhoissa kaivoissa onkin parempaa vettä kuin Turun nykyisessä vesijohtoverkossa...

Lähde: Turun linna, päälinnan opaskirja, Turun museokeskus 2009